Merchandise

I went into a shopkeeper's inn, as I recall
He was mean and vicious, as they used to be all

I said: "Please sir, I do not like to barter
But for one small thing I would ask for a fool
Would you have something precious, something true?"

He said: "Why, mister, I have just the time for you!"

culpabilité

syyllisuuden tumma huntu leyhyy kasvoilleni
puhaltaisivatpa syksyn viimat sen pois, pois
sillä syvintä surua
ei verhota

Mietteitä keväiseltä kävelyltä

Ihminen
seuraat polkua
koska joku on tiennyt, minne kulkea
astuessasi juurten päälle
muista, miten ne löytävät tiensä
minne ne vaeltavat


Astu askel sivuun
elämä leviää kaikkialle
kosketuksen kantaman päähän
Astu askel syrjään
kehosi kuiskuttaa: "kotiin"


Vastasit kysymällä
Minne minä kuulun
Tajusin empimättä
Minä kuulun metsään
Kuuntele
Sielusi kantaman päähän

* * *

Jos tietäisit
mitä koin metsässä tänään
pitäisit minua maailman viisaimpana ihmisenä
mutta minä
en muista enää


* * *


näkisit tytön
joka juoksee kesämekossa käsilaukku perässään viilettäen
laskee kätensä sivelemään koivun rungon sävyjä
jos sävyjä voi sivellä
ja ilmaa katsella
koivun runkojen välillä

tytön, joka kahlaa kanervankukissa
varvut eivät satuta häntä, vaan silittävät
joka tähyää järveä, katsoo taivasta
ja astelee takaperin rinteessä
näkisit tytön
kuten näkisit sormen, joka osoittaa valoa, tai lähdettä

tämäkin on totta
kuten jokainen ihminen
ja varjo sinun auringossasi

The turning of the day.

The wind, the sun, the stars, the snow ; the wind.

Something was not right in me.
Something twisted and turned inside
out
of me.
Awakened by the gales
blowing from the five corners of the world
Tormented, shattered, the blunt instances of the ego
Became yet again sharper, unique
Found their desire in this mourning morning of memory.

I sighed.


*

alone, we are not much
alone, we can not touch
feel
the world turning
its cheek away from the sun
alone, we are not one

Nainen peilin takana

Nainen ohittaa peilin
Katse raapii hopeakalvoa kuin kynnet teräspintaa
Kovetettu, kalloon koverrettu
Naiseuden kuva

ja ilon
hän kätkee yön syliin
kuin tumman ruusun nuppu kasteen

Edemmäs.

Kirkuva väri
irvisti läpi
parkuvan olon
kaatuvan talon

Väsynyt hanki
Keihästi seipään
Parjattu vanki
Oksensi leipään

Vellova valo
karjaisi "Varo!"
Yllätkö hihnaan?
Elämän rihmaan.

Un poète à la rive d'un lac

Je l'ai vu une fois
Il y avait un poète ici
Assis sur un tronc d'arbre
Il riait
Il souriait
Sous les yeux
Des lampadaires
Sur le nez
La raison d'être
Raisonnable
Resonance d'arbre
Ses gestes arbitraires
Riaient dans mes joues