tiistai 20. joulukuuta 2011

A black canvas

Jälleen vanhempaa, noin vuosi sitten kirjoitettu. Pieniä muutoksia.



"She's a black canvas", I muttered
and made my way through thorns
throat dry and hoarse

The very words I uttered
fell into those caves of eyes
white like lies

She poured the poison into my mouth
I clenched to her
tried to grasp her spine
but she broke my mind
and She gave in
as the velvet became dim

She's a black canvas
All stained with the kisses of other men
And I am not one of them

Ihmiskohtaloita

Löysin vanhan runon:


Tunnen miehen, joka asuu ikkunan takana

"Olisipa minulla järvi, jossa uida
valo, joka ripustaa ovelleni
tyttö, jota pitää polvellani"

hän sanoo

Joka aamu hän pesee kasvonsa
iltaisin sytyttää kynttilän
ja kuuntelee kaukaisen linnun kutsua
vieraalta maalta

Tunnen tytön
jonka punainen hame hulmuaa merkkinä
ja miehet, jotka ajavat hänen ohitseen
lukevat hänet auki

Joka yö

hänen silmänsä tottuvat pimeään mereen
ja aalto lyö, lyö, lyö
vasten väritöntä kuultavaa ihoa

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Jokainen meistä on kaunis

Riippumatta siitä, miltä näytetään
– se riippuu siitä, miten näköämme käytetään



* Tässä tutkin kahta: 1. Voiko otsikko olla osa runoa? ja 2. Voiko "näön" ymmärtää sekä a) näköaistina että b) ulkonakönä?

Voiko?

maanantai 21. marraskuuta 2011

Aamuherääminen viileässä puutalossa


.



Yön aikana myrsky oli pyyhkinyt maiseman piirteettömäksi
Ikkunan iholla valui vesinoroja
Sisältä katselin minä, läpitunkematon
Vain neutriinojen lävistämä
neutraali
Aamusta oli häivytetty virkkeiden rajat
Jätetty tauot sanojen välissä
Haihdutettu usvaksi äänteet
Unta oli jatkettu vedellä
Unelmia kiillotettu pölyllä

hiljaisten hetkien askeleet

matolla

ja puulattian raoista pilkottava pimeys

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

For the Winter

There is coldness that does not freeze you
There is darkness that does not seize you

There is lightness that does not please you
There is warmness that does not release you

perjantai 21. lokakuuta 2011

Merchandise

I went into a shopkeeper's inn, as I recall
He was mean and vicious, as they used to be all

I said: "Please sir, I do not like to barter
But for one small thing I would ask for a fool
Would you have something precious, something true?"

He said: "Why, mister, I have just the time for you!"

maanantai 12. syyskuuta 2011

culpabilité

syyllisuuden tumma huntu leyhyy kasvoilleni
puhaltaisivatpa syksyn viimat sen pois, pois
sillä syvintä surua
ei verhota