Nimetön

768 syliä x 67 °N
Sanoja talveen
Yksityiskokoelma


Metsä valittaa kuin villikissan pentu
tai kuin pimeään aukeava ovi
Näillä revontulilla on lämmitelty lumen alla nukkuvia
ja suojattu yöhön kipinöiviä unelmia

Nimetön

3,2 cm x 8,4 cm
Pikseleitä ruudulle
Yksityiskokoelma

kun Elämä ui virtaa vastaan
istun pyykkinarulla ja itken
nuppineuloja ruohikkoon

Aamulla

Tämän aamun lämmin, maaliskuusta ja keväästä henkivä tunnelma.


Aamulla
ilmassa tuntuu kevät
painaa harteilla keveämmin
pilvet unelmoivat
niiden läpi hehkuva valo
pehmentää lumen
jota tuuli niin kovasti riepotti
Kevään ilma liikkuu leppeänä vaellellen
nostaen minut unesta
kohottaen kohti taivasta
Vasta kun kuulen lintujen taas laulavan
muistan miten niitä kaipasin

Hänen olivat linnut

Minä omistan maailman
niin kuin katseella, tunteella ja tiedolla voi omistaa
Se on minun omani
silti alati, syvästi vieras

Minä vihaan maailmaa
niin kuin henkeään voi ahdistaa

Minä kuristan maailman
hengettömäksi — sillä käteni ovat tuhkaa