Kuljin tuttua reittiä hylätyn vanhan talonpaikan pihaan. Siitä on jäljellä enää ränsistynyt korkeaharjainen navetta, mutta pihapiirin tunnelma kaikuu sellaiselle pitkäikäisen suvun englantilaiskartanolle, joita kohtaa hyvissä kaikenkattavissa ja yhteiskunnan tuskallisen tarkasti näkevissä brittiklassikoissa. Marjapensaat, ruusut ja luonnonkukat rehottavat sulassa sovussa. Komea rauduskoivu, jonka kaarnan uloin pinta tuntuu käteen pehmeältä ja hienostuneelta kuin paperipitsi, on jo menettänyt kaksoshaaransa. Kipusin sen kannon päälle luodakseni katseen länteen ja metsän verhoamalle ylemmälle tekoaltaalle. Samassa tummanpunaiset pienet hedelmät hahmottuivat näkökenttääni. Löysin vaatimattoman, yhä kukoistavan kirsikkapuun paikasta, jonka luulin tuntevani.
Keskityin noukkimaan suloisen happamuuden suuhuni. Kun laskeuduin selänteeltä, kohtasin erityisen hetken - violetin. Pilvien pumpulitupot oli kastettu hehkuvaan roosaan. Maan kylmä varjo nousi maasta usvan sävyttäen. Pimeni yhä jatkaessani tietä kotiin. Raudanlujat pilvien varjot lepäsivät taivaalla kuin zeppelinit. Vihreys vaikutti löytäneen oman valonsa. Viattomat lehtevät koivut ja majesteetilliset kuuset ympärilläni silkkiviitoissaan. Saavuin maantielle ja katsoin hämmästyen ihmisen luomaa näkymää kauas, kovaa taivaan sineä peilaavaa asfalttivuota.
Täytyy olla onnellinen, kun pohjoisen pitkä hämärä sallii ihmisen taivaltaa illan tunnelmia haistellen - pois kotoa ja takaisin. Ulkona kulkiessani kestää minulta joskus tunteja oivaltaa ja nähdä ympäristö. Hämärän rajamailla aistit herkistyvät.
--
Piakkoin sopisi kirjoittaa merkityksellisistä muistoista, koska niiden kautta olen, en määrittelemällä ja antamalla padan porista loputtomasti. Ymmärsin tämän, kun tajusin, miten harvoin olen minä: kenties todella vain vain erään ihmisen seurassa. Kaikissa muissa tilanteissa tavoitan menneisyyden, tulevaisuuden ja tahtoni harmonian vain hetkittäin. Nähdäkseni minun tulisi kertoa vaikutelmista ja kokemuksista, jotka merkitsevät. Muu kielellistyy herkästi karkeaksi yleistykseksi tai rajaukseksi. Edellinenkin kuvaus on huonosti sanottu. Oikeasti olisi riittänyt:
Löysin kirsikkapuun hylätyn talon pihasta. Se kantoi hedelmää. Taivas oli täynnä ruusunnuppuja, tummaa hopeaa ja orvokinpunaa. Vihreys oli vaiti ja minä liikuin. Halki lämpimän ilman.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti