Kevääntuhkainen

Mieleni oli jo tuhkattu
sokeriin ja happamaan liemeen pullotettu henki
silti jalat jolkottivat läpi laitumen muhevan märän
takkuisen taimiston, homeen hellittämättömien 
hämähäkinseittien

pysähtyivät
kyyristyivät puron varteen
villisti valui vesi seisahtumatta
silti levollisena kuin korppi
joka lepatti taivaalla vastatuuleen
teki mieleni jälleen
valua vastaan virtaa

Henkäyksiä

Kaksi runoa: viime toukokuulta ja tältä päivältä.


Kesä kuiskii ikkunasi alla
Herää, päästä sisään jo!
Hymyilet, sillä olet unohtanut
avaimen ruohon alle

Jalo vieras!
Ei sinun tule istua sisällä talossa
En tahtoisi surra vuoksesi
Astun ulos luoksesi
Kuljen kanssasi yössä, sateessa, valossa



I woke up in the dark of fright - feeling
the inquietude of noiseless night
I had to listen for a long while
to hear my beloved one's breathing

Cool air in the breath of
Summer.