torstai 8. marraskuuta 2007

Rauhaa rauhan vuoksi

I don't know what's happening to people today/
When a child, child, child - a child, he was taken away

Cranberriesin kappaleesta The Icicle Melts. Nyt, kun koulusurmat ovat rantautuneet kotomaahani, minulla ei ole syytä paljastaa salattua totuutta poliittista tuumistani kuten suunnittelin (ja mitä olen pantannut kärsivällisesti edustajistovaalien ajan). Sen sanon, että yksinkertaisimmillaan hyvä poliittinen päätöksenteko kuulee ja ottaa kantaa ristiriitaisiin ääniin. Politiikan ydin on kollektiivisen hyvän rakentamisessa. Siksi ihmisiä pöyristyttää vaikuttimien itsekkyys ja sisäinen kihinä, jotka aika ajoin pesiytyvät yhteisöön kuin yhteisöön. Pahuutta on kaikissa, se vain pidetään yleensä aisoissa. Tarkemmin sanottuna inhimillinen "pahuus" voi olla (ymmärryksen) puutetta, lyhytnäköisyyttä, (minuuden) valheellisia rakennelmia - en ole koskaan pystynyt järjellisesti sitä muuten selittämään. Intuitiivisesti taas tiedän, että jotkut ihmiset toimivat itselle vieraan logiikan mukaan. Se on hieman pelottavaa. En ole vielä tutustunut niin syvällisesti kaikkein outoimpiin olentoihin, jotta tietäisin onko ymmärtäminen mahdollista. Psykopaateiltahan puuttuu kai aivojen kehityshäiriönkin takia kykyä empatiaan - joten heidän sosiaalistumisensa upeaan inhimilliseen verkostoon on yhtä vaikeaa kuin syntymästään asti sokean oppia näkemään. Toisaalta aivojen fysiologia voi horjahtaa väliaikaisestikin. Mutta kaikki nuoret miehet, jotka ihailevat ja samastuvat totalitaristiseen yli-ihmisen maailmankuvaan, eivät ole psykopaatteja.

En usko, että meidän kannattaa vain päivitellä, inhota, tai surra Tuusulan Jokelan koulutuskeskuksen uhreja, jotka Pekka-Eric Auvinen ampui. Tietysti voi pohtia yhteiskunnannan moraaliperustan rapistumista, miten maailman "keksinnöt" saavat jalansijaa tiedon maailmanlaajuisen ja vapaan (?) leviämisen myötä. Silti voivottelulla ei kulttuuria muuteta. Kuitenkin sinä ja minä annamme sisällön ympäristöllemme. Rakenteiden valta on sisälläsi, läheisesi sitovat, koska niin tahdot, suurin osa muiden saavuttamasta ymmärryksestä on omaksuttavissasi ja jo saatavillasi. Yhteisömme muuttuvat yhä minäkeskeisemmiksi, ja yksilöllä on valtaa valita, valita, valita... Mutta luomisen tähden, valitkaa niin että ihmiset lähellä ja jopa vierauden rajan tuolla puolen kasvavat, kypsyvät, saavat voimaa, mahdollisuuksia.

Se on niin vaikeaa. Miten voi tehdä yksilöllisiä ratkaisuja, joista joku saavuttaa välillisesti hitusen onnellisuutta jossain kaukana, ehkä. Well, nobody said it was easy.

Ei vaineskaan. On se helppoa. Aika nopeasti niiden valintojen vaikutukset huomaa ihan lähistöllä. Tarkkaile naapuriasi!

Harva meistä on tunteiltaan köyhä, harva turhaan onneton, ani harva "saa ansionsa mukaan".


Ei kommentteja: