Sinulla on kädessäsi melko raskas kassi, jossa on pitkät kannikkeet. Kävelet eteenpäin. Hiljalleen pussi kiertyy itsensä ympäri, saatatpa jopa heilautella sitä edestakaisin leikkisästi. Se kiertyy vaivattomasti tiukempaan, jossain vaiheessa huomaat sen puristavan sormiasi. Mitä jos tarvitsetkin yllättäen pussistasi jotain? Sinun on pysähdyttävä ja tyrkittävä tiukka sumppu auki. Yllätyt, miten kauan siihen kuluu aikaa.
Siinä pussissa ovat elämäsi tehtävät, se pussi olet sinä, joka kannat niitä sisälläsi. Joillakin meistä velvollisuudet ja huvi pyörittävät persoonaa niin, että se kiristyy raskaaksi, vaikeaksi. Joskus on vain sanottava "ei" käden vatkaavalle liikkeelle ja eteen törmäävälle jalalle, joka potkaisee pussin kiuppumaan ilmassa itsensä ympäri.
Enkö todella olekin opettaja, auttaja, ystävä? Enkö minä ole viisas?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti