Anna

Anna, Anna!

Anna, juoksit luokse yli rannan
Anna, sinut käsilläni kannan
yli kynnyksen, yli laakerinlehtien,
liki portin pienan
Aina punaisine huulinesi, hehkuvine poskinesi
Anna
aina liehuvine hameinasi
sinä juokset läpi hallan

Anna, minun villikkoni
huorani ja neitsyeni
Anna mun
sinua polvillasi panna
Anna, oi anna
lihaasi purra, raastaa
anna raadella rintasi
mustaksi raapia häpysi
anna repiä hiuksesi
murskata sinut ylivallan
painolla, raivolla
riemulla ja kaiholla

Anna mun rakkaani
anna minun
leikata tuleentunut varsi
raivata erämaa
raiskata paljas maa

Anna, juoksit yli rannan
Anna, sut kuristan
sut hukutan alle sannan

Anna, painan päähäsi orjantappuraseppeleen
kruunuasi kanna
viillelty kuningattareni
oi anna mulle, ANNA!

 
-  -

Anna...
Anna anteeksi.



Tämä runo on omistettu naisille tehdylle väkivallalle 
 - ja sitä vastustavalle kampanjalle.