maanantai 22. lokakuuta 2012

Oodeja kadotetuille


             * * *

Kasvosi ovat kauniit
vaikka et enää muista, millaiseksi olet tullut
          koska, ja kenen kanssa
Jalkasi liekehtivät
          suonia vai sointuja, ei käy kertominen
Tämän päivän raekuuron huomasit sinä
minä en
mahtanut sille mitään
vaikka tulit luokseni suurin punaisin silmin
olit etsinyt minua
etsinhän minäkin
seisten varjossa, verhon takana


              * * *

lankeaa sade metsässä - sademetsässä
pehmeästi tippuvat puut
hamuaa lehtiä koiran kuono - koirankuonolainen
auki ovat sananjalkojen suut
koskettaa jalka terää - jalkaterää
mullassa makaavat muut

Ei kommentteja: