Kaupungin turuilta

Syy siihen, etten ole ehtinyt ajatuksiani paljon kirjailla tai suuremmin ajatellakaan, on yliopistoelämän avaus. Kuluneella viikolla olen käyttänyt paljon aikaa kävelyyn. Jyväskylä on pyöräilijöiden kaupunki, ts. kulkureittien suunnittelussa on ajateltu erityisesti pyöräilijöitä. Toivottavasti autoliikenne vähenee ajan mittaan - läpikulkuliikenne tuskin kuitenkaan. Kuokkalaan aivan KOASin vuokra-asuntoni eteläpuolelle rakennetaan lähivuosina suurempi tie helpottamaan Keski-Suomen suurinta liikennesumaa. Minäpä ajan pyörällä, toivon mukaan jo ensi viikolla, jolloin pääsen toivottavasti myös oman koneeni ääreen.

Kämppääni voin varmaan piankin kutsua kodiksi, kunto, pohjapiirros ja sijainti ovat sopivat hyvin, vaikka Kuokkalassa ei juuri palveluja olekaan. Kävin iltapäivällä ostamassa auringonkukan siemeniä, vaihtopäisen tiskiharjan, ruokasoodaa, omenaviinietikkaa ja poronlihasäilykettä. Varsin omituinen ostoskori, jonka sanelee se, etten voi kantaa paljoa mukanani. Tällä hetkellä huoneeni on lähes tyhjillään. Muutto on venynyt, olen yöpynyt veljen lattialla ja juossut kaupungilla virallisilla asioilla, yliopiston infoissa ja tutoreiden järjestämissä riennoissa.

Koneelle päästessäni ihmettelen yliopiston kurssien laajaa ja houkuttelevaa tarjontaa - tämän monipuolisuuden vuoksi osittain Jyväskylään saavuinkin. Toivon vain, etten tapa itseäni (taas) työllä ja ahnehdi. Lienee viisainta elää vuosi, periodi, viikko ja tunti kerrallaan, mutta tähyillä myös kaukaisuuteen. Pitäydyn näin aluksi perusopinnoissa, ja opiskeltavaa varmasti riittää muutenkin. Myös ylioppilaskunnan järjestämään värikkääseen toimintaan on syytä syventyä antaumuksella.

Kaikki tämä juoksentelu ja pähkäily on saanut minut miltei unohtamaan hygienian - eihän sitä itse pane merkille... Noh, kyllä se elämä tästä vielä iloksi muuttuu. Tänään vain tuumiskelin, että haluaisin yliopiston kehittävän ajattelukykyäni - englannin kielessä on tälle oivan tuntuva sana, *grasp* - siis kykyäni puhua osuvasti, eläväisesti, tuoreesti ja napakasti. Sekä täyttä asiaa. Sen tahdon oppia, ja joskus minua *harmittaa* heittäytymiseni pelleilemään. Siitä on hankalampi lähteä puhumaan vakavasti.

Huomenna patja kävelee kaupungin läpi, luultavasti rinta rinnan pyykkitelineen kanssa.